Olen nyt niin sekaisin. Tunnen olevani kuin jokin hullu ja psykopaatti. Tuntuu kuin tarvitsisin kohta jotain hoitoa tai tavan, jolla päästä irti Hoohon kohdistuvasta riippuvaisuudesta. Minä olen aivan sekaisin. Haluaisin vain koko ajan katsella häntä. Olen aivan paniikissa tälläkin hetkellä. Käteni tärisevät, poskiani kuumottaa, vatsassa lentelee perhosia tai jotain vielä ikävämpää, ja sydämeni hakkaa liian lujaa. Niin lujaa, etten kuule mitään muuta kuin sydämenlyönnit. Minun mielessäni on vain yksi ajatus selkeämpänä kuin muut. Minä haluan hänet. Yksinkertaista ja totta, mutta tekee niin kipeää.

Odotan niin sitä hetkeä, kun huomenna näen Hoon, mutta toisaalta taas en. Valehtelen kertoessani jälkimmäistä. Minä odotan näkemistä niin paljon, että tekisin mitä vain, jos olisin jo huomisessa. On jotenkin niin ikävä. Harmittavan ikävä.

Miksi minä itken taas?

Muistan miltä tuntui koskettaa sileää ihoasi.

Muistan miltä tuntui tuntea tasainen hengityksesi ihollani.

Muistan miltä tuntui kuulla ujo äänesi.

Muistan myös, että tämä tapahtui unessani.