Minun pitäisi ymmärtää, etten voi tehdä asioille enää mitään. Olen tehnyt jo tarpeeksi (ja liikaakin, jos vain olisin tiennyt hänen olevan varattu) eikä minun enää pitäisi miettiä, että mitä voin tehdä lisää. Kaikki kortit on jo käytetty, juna meni jo jne. Ahdistavaa olla tietoinen siitä ja vielä samaan aikaan olla tajuamatta kuitenkaan sitä, että en voi tehdä mitään. En yhtään mitään. Vaikka mä kuinka näkisin sitä jossain kaduilla muutaman kerran, niin se ei mitenkään auta enää minua.

Käytännössä olen tajunnut jo mikä tässä mättää, mutta en vain osaa totuttautua enää muunlaiseen elämään enkä varmaankaan edes haluaisi. En tiedä, miten asiat enää mitenkään voisivat olla toisin. En vain tiedä.

Mutta miksi? Miksi asiat ovat näin? Miksei kukaan pysty selittämään? Tämä on niin... perseestä.

When you're gone
The pieces of my heart are missing you
When you're gone
The face I came to know is missing too
When you're gone
The words I need to hear to always get me through the day
And make it ok

I miss you